”Menin lääkäriin ja kerroin hänelle, että tunsin itseni normaaliksi, kun vedin LSD:tä. Olin kuin hehkulamppu yöperhosten keskellä. Siltä mania tuntuu.”Carrie Fisher (amerikkalainen kirjailija ja näyttelijä, 1956–)
Jos epäilet, että sinulla tai jollakin läheiselläsi on kaksisuuntainen mielialahäiriö, hae ammattiapua.
Useimmiten kannattaa ensimmäiseksi kääntyä terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin puoleen. Hän osaa arvioida tilanteen ja päättää lähetteen tekemisestä erikoislääkärille. Tärkeintä on, että kerrot huolenaiheistasi jollekin, etkä jää kärsimään yksin. Se ainoastaan pahentaa asiaa. Oikean diagnoosin ja hoidon saaminen edellyttää avointa vuoropuhelua hoitoryhmän kanssa. Viestintä on tehokkaassa hoidossa avainasemassa.
Mitä kannattaa kertoa?
Kun olet päättänyt hakea apua, sinun on päätettävä, mitä aiot kertoa lääkärillesi. Yksi syy siihen, että kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan usein väärin, on se, että lääkäri ei ole tietoinen muista sairausvaiheista kuin masennuksesta. Henkilöt, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, eivät ehkä tunne oloaan huonoksi maniajaksojen aikana.
Näin ollen on mahdollista, että he hakevat ammattiapua ainoastaan masennusjakson aikana. Lääkäri näkee vain sairauden toisen puolen, mikä voi johtaa väärään diagnoosiin. Tämä puolestaan viivyttää asianmukaisen hoidon saamista. Toimi seuraavien ohjeiden mukaan, jotta voit varmistaa sen, että lääkärilläsi on riittävästi tietoa oikean arvion tekemiseen. Puhu aina totta. Jos pimität tietoja sairaudestasi, se voi viivyttää oikean diagnoosin ja hoidon saamista. Kerro siis kaikki asiat, vaikka ne tuntuisivat merkityksettömiltä.
- Ota mielellään perheenjäsen tai ystävä mukaan. He voivat kertoa käyttäytymisestäsi ja mielialanvaihteluistasi sellaisia asioita, joita et ehkä itse näe tai tunnista.
- Kuvaile lääkärille kattavasti niin mielialan kohoamisen oireitasi kuin masennusoireitasi. Jos mahdollista, niin kirjoita muistiin oireiden kuvaukset, eli miltä ne ovat tuntuneet ja miten kauan ne ovat kestäneet.
- Kuvaile unirytmissäsi mahdollisesti tapahtuneita muutoksia: nukutko enemmän tai vähemmän kuin tavallisesti, heräätkö aikaisin aamulla tai onko sinulla muita oireita.
- Kerro, onko sinulla todettu muita sairauksia.
- Kerro lääkärillesi käyttämistäsi lääkkeistä, olivatpa ne sitten reseptillä tai reseptittä saatavia tai fyysisiin tai psyykkisiin vaivoihin tarkoitettuja.
- Kuvaile elämäntyyliäsi. Kerro, onko sinulla työperäistä stressiä tai onko elämässäsi tapahtunut viime aikoina isoja mullistuksia.
- Kerro rehellisesti alkoholin- ja huumeidenkäytöstäsi.
Miten lääkäri toimii?
Useimmat lääkärit haluavat tutkia sekä psyykkisen että fyysisen kuntosi ennen tulevista toimenpiteistä päättämistä. Lääkärisi voi
- esittää kysymyksiä. Edellä annetut tiedot helpottavat lääkärin kysymyksiin vastaamista.
- tehdä fyysisen tutkimuksen, johon kuuluu esimerkiksi punnitus ja verenpaineen mittaus.
- määrätä verikokeita, joiden avulla voidaan sulkea pois kilpirauhasen toimintaan liittyvä sairaus ja tutkia fyysinen terveydentilasi.
- antaa täytettäväksi kyselylomakkeita. Osa lääkäreistä käyttää kyselyitä psyykkisen terveyden arvioinnissa.
Tulosten perusteella lääkäri päättää, antaako hän lähetteen psykiatrille. Hän voi myös pyytää sinua seuraamaan mielialan vaihteluitasi – niiden kestoa ja laatua –, unimäärää, päihteiden käyttöä ja toimintakykyäsi jonkin aikaa.
Diagnoosin saaminen
Jos oireesi diagnosoidaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä johtuviksi, lääkärisi kertoo jatkotoimenpiteistä hoitoon ja sen seurantaan liittyen. Diagnoosin saaminen voi järkyttää ja hämmentää. Sinulla on todennäköisesti paljon kysyttävää. Kysymyksiä voi olla hyvä miettiä jo etukäteen, jotta saisit mahdollisimman paljon vastauksia lääkärikäynnillä. Tässä muutamia ehdotuksia:
- Mistä syystä epäilet, että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö?
- Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tarvitaanko vielä lisää testejä?
- Voitko suositella kirjallisuutta, paikallisia yhdistyksiä tai sivustoja, joista voin saada lisää tietoa?
- Millaista hoitoa suosittelet? Miksi?
- Miten kyseinen hoito auttaa minua?
- Voiko hoito aiheuttaa haittavaikutuksia?
- Mitä tapahtuu, jos hoito ei toimi?
- Tarvitsenko psykoterapiaa?
- Keneen voin ottaa yhteyttä hätätilanteessa?
Haluttomuus hakea apua
Omaisena voit olla tilanteessa, jossa läheisesi pitäisi mielestäsi hakeutua hoitoon, mutta hän suhtautuu siihen vastahakoisesti. Tilanne voi olla vaikea.
Seuraavassa on muutamia hyödyllisiä tekniikoita tilanteen käsittelyyn:
- Keskustele tilanteesta etukäteen läheisesi kanssa, kun hän voi hyvin.
- Kysy läheiseltäsi, miten hän toivoisi sinun toimivan, jos eteen tulee tilanne, jossa ammattiavun hakeminen on mielestäsi tärkeää, mutta hän vastustaa sitä.
- Ole yhteydessä hoitopaikkaan. Hoitopaikka voi antaa tietoa yleisellä tasolla, miten toimia esimerkiksi silloin kun kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla on maaninen vaihe, eikä hän koe omasta mielestään tarvitsevansa hoitoa. Hoitotaholla on vaitiolovelvollisuus. Ilta-aikana ja viikonloppuna ole yhteydessä terveyskeskuspäivystykseen tai kuntasi terveysneuvontaan, mikäli sinulla on huoli läheisesi voinnista, eikä läheisesi näe tarvetta hoidolle.
