”Omat aivoni ovat minulle mitä selittämättömin koneisto – aina se hyrisee, humisee, kaartaa, jyrisee, sukeltaa ja sitten hautautuu mutaan. Ja miksi? Miksi tämä intohimo?”Virginia Woolf (englantilainen kirjailija, 1882–1941)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on psyykkinen sairaus, joka vaikuttaa mielialaan ja mielialan muutokset vaikuttavat käyttäytymiseen.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti eriasteisia masennus- ja maniakausia tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Kaksisuuntainen mielialahäiriö jaetaan tyyppiin I ja II. Tyyppiä I luonnehtii maanisten, sekamuotoisten ja masennusjaksojen vaihtelu. Tyyppiä II puolestaan luonnehtii masennusjaksot ja hypomaniajaksot. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kulku on kullakin hyvin yksilöllinen. Kun kaksisuuntainen mielialahäiriö on hyvin tasapainossa, niin sitä luonnehtivat pitkät oireettomat kaudet. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön syytä ei tunneta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole kenenkään omaa syytä eikä siihen sairastumisesta voi syyttää ketään.
Manian oireet
Manialle on tyypillistä mielialan muutos (mielialan kohoaminen, kiihtyneisyys tai ärtyneisyys). Maniasta puhutaan, kun mielialan kohoaminen tai poikkeuksellinen ärtyneisyys on kestänyt vähintään viikon. Mikäli potilas joutuu manian takia sairaalahoitoon, niin puhutaan maniasta vaikka mielialan kohoaminen ei olisi kestänyt viikkoa. Jotta voidaan puhua maanisesta jaksosta, niin mielialan kohoamiseen liittyy vähintään kolme seuraavista oireista (neljä jos mieliala on poikkeuksellisen ärtyisä, ei koholla).
1. lisääntynyt toimeliaisuus tai rauhattomuus
- Lisääntynyt aktiivisuus on yksi manian ydinoireista, ja se ilmenee siten, että maaninen potilas on paljon liikkeessä. Ihminen aloittaa monia samanaikaisia tehtäviä ja yrittää tehdä enemmän kuin mikä tosiasiallisesti on mahdollista. Toiminta voi suuntautua työhön, kodinhoitoon, liiketoimintaan tai harrastuksiin ja joskus myös kyseenalaisiin suunnitelmiin, uhkapeliin tai lisääntyneeseen seksuaaliseen toimintaan. Rauhattomuus saattaa ilmetä myös siten, ettei pysty olemaan paikallaan.
2. lisääntynyt puheliaisuus
- Potilaalla on lisääntynyt tarve puhua ja häntä voi olla vaikea keskeyttää tai saada suunvuoroa. Kuulija saattaa saada vaikutelman, että potilaalla on enemmän ajatuksia kuin hän ehtii kertoa.
3. ajatuksenriento tai tunne kiihtyneestä ajatustoiminnasta
- Tunne, että ajatukset kulkevat nopeasti. Potilaan puhe saattaa siirtyä nopeasti aiheesta toiseen. Puhe saattaa muuttua syrjähteleväksi.
4. sosiaalinen estottomuus
- Potilaan käytös on usein sosiaalisesti poikkeavaa. Maaniseen käytökseen liittyy usein välinpitämättömyys sosiaalisista normeista, joka saattaa johtaa muille hämmentäviin tilanteisiin. Potilas saattaa olla poikkeavan tuttavallinen tai äänekäs poiketen selvästi potilaan tavanomaisesta käytöksestä.
5. unen tarpeen väheneminen
- Potilas kokee tarvitsevansa tavallista vähemmän unta. Potilas nukkuu tavallisesti vain muutaman tunnin yössä tai ei lainkaan tuntematta silti itseään väsyneeksi.
6. itsetunnon kohoaminen
- Ajatukset omasta kaikkivoipaisuudesta ja voimistunut käsitys omista kyvyistä. Ihminen saattaa uskoa selviävänsä tehtävistä, joihin hänellä ei tosiasiallisesti ole edellytyksiä, tai omaavansa poikkeuksellisia kykyjä. Oireisto vaihtelee ylikorostuneesta itsetunnosta harhaluuloiseen suuruuskuvitteluun.
7. keskittymiskyvyttömyys tai häiriöherkkyys
- Potilas ei jaksa keskittyä yhteen asiaan ja hänen toiminnassaan on alituisia muutoksia. Tavanomaista on, että potilas aloittaa useita toimintoja ja siirtyy uuteen toimintaan edellisen jäädessä kesken. Usein pitkän loogisen keskustelun käyminen on mahdotonta.
8. lisääntynyt seksuaalinen halukkuus
- Potilas saattaa olla seksuaalisesti tavallista aktiivisempi ja hän etsii uusia sukupuolisuhteita parisuhteestaan välittämättä.
9. uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen
- Esimerkiksi merkittävä tuhlaavaisuus, vastuuton ajotapa, päihteiden holtiton käyttö, suuret liiketoimet hetken mielijohteesta
Äidin tarinaKaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän kanssa eläminen on ollut yhtä vuoristorataa. Olen käynyt läpi kaikki mahdolliset tunteet: kiukun, kieltämisen, surun ja pakokauhun, mutta myös toivon, ilon ja ylpeyden. Olen joutunut luopumaan paljosta. Työni, seuraelämäni, ystävyyssuhteeni ja avioliittoni ovat joutuneet kovalle koetukselle. Tyttäreni on kertonut olevansa iloinen, että perheemme on pysynyt yhdessä.
Se kaikki oli kuitenkin vaakalaudalla jonkin aikaa. Mitä enemmän olen sairaudesta oppinut, sitä helpompaa elämästä on tullut. Nykyään tyttäreni on tasapainoinen ja itsenäinen. Hän on siirtynyt elämässään eteenpäin. Itse olen mukana useiden valtakunnallisten ja kansainvälisten omaisjärjestöjen toiminnassa. Työ on haastavaa mutta palkitsevaa. Elämäni ei ehkä ole sellaista kuin joskus kuvittelin. Olen kuitenkin onnellinen, ja sen enempää ei kukaan voi vaatia.
Emilian tarinaTunsin itseni pitkään todella yksinäiseksi. Kukaan ei ymmärtänyt tunteitani, koska en oikein itsekään ymmärtänyt niitä. En tiennyt, oliko vika minussa vai muissa. Joskus oloni oli mahtava, eivätkä perheenjäseneni ja ystäväni voineet ymmärtää, miksen yhtäkkiä jaksanutkaan nousta ylös sängystä. He ajattelivat, että olen laiska tai ylimielinen tai että käytökseni vain kuuluu johonkin vaiheeseen.
Minulla oli syyllinen, arvoton ja masentunut olo. Kun minulla myöhemmin diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kun sain hoitoa, tajusin, ettei minun tarvitse enää pitää kielteisiä tunteita sisälläni. Hallitsen nyt itse elämääni ja korjaan välejäni perheeni kanssa. Joitakin ystäviä en enää saa takaisin, mutta olen hyväksynyt sen. Tutustun uusiin ihmisiin tuon tuosta.
Hypomanian oireet
Hypomania on maniaa lievempi sairausjakso, jolloin mieliala on kohonnut lievästi verrattuna normaaliin mielialaan, mutta selvästi havaittavasti. Mielialan kohoamisen sijaan mieliala saattaa olla myös jatkuvasti tai vaihtelevasti ärtyisä. Mielialamuutoksen tulee kestää vähintään neljä päivää ja olla henkilölle epänormaali, jotta voidaan puhua hypomaanisesta jaksosta. Hypomaniaan liittyy samanaikainen tarmon ja toimeliaisuuden lisääntyminen sekä maanistyyppisiä oireita, mutta ei merkittävää toimintakyvyn laskua.
Masennusvaiheen oireet
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheet eivät oirekuvaltaan eroa tavallisista masennusjaksoista. Ne saattavat kuitenkin olla kestoltaan jonkin verran lyhyempiä ja niitä saattaa esiintyä tiheämmin kuin tavallisessa masennuksessa. Lisäksi niihin voi liittyä tavallista useammin mielialavaihteluita, psykoottisia oireita, fyysistä lamaantumista ja epätyypillisiä masennusoireita, kuten ruokahalun lisääntymistä, lihomista, liikaunisuutta ja ärtyneisyyttä. Vaste tavanomaisille masennuslääkkeille on usein huono. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheeseen saattaa liittyä riski itsetuhoiseen käytökseen. Masennusvaiheet kestävät keskimäärin noin kuusi kuukautta, vanhuksia lukuun ottamatta harvoin yli vuoden. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoito eroaa muiden masennustilojen hoidosta. Tämän takia masennukseen sairastuneelta tulee aina selvittää onko hänellä ollut maanisia, sekamuotoisia tai hypomaanisia jaksoja.
Sekamuotoisen vaiheen oireet
Sekamuotoista vaihetta luonnehtii maanisten ja masennusoireiden samanaikainen esiintyminen joko nopeasti vuorotellen tai samanaikaisesti. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsii noin kaksi prosenttia maailman aikuisväestöstä1. Siihen voivat sairastua niin miehet, naiset kuin lapsetkin.
Asian sisäistäminen vaatii rohkeutta ja sisua. Jos kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa elämääsi, joko itsesi tai läheisen kautta, kannattaa pitää mielessä, että tuhannet saman diagnoosin saaneet ihmiset elävät täyttä ja onnellista elämää. Helppoa se ei ehkä heillekään ole, mutta unelmistaan ja tavoitteistaan ei kenenkään tule diagnoosin vuoksi luopua. Ketään kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivää ei tule määritellä hänen sairautensa perusteella. Oikea hoito ja ohjaus auttavat potilasta keskittymään omaan elämäänsä ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallitsemiseen.