”Pidän elämästä. Olen tuntenut oloni mielipuolisen, toivottoman, äärettömän surkeaksi, surun murtamaksi, mutta kaikesta huolimatta tiedän, että pelkästään se, että olen elossa, on hieno asia.”

Agatha Christie (brittiläinen dekkarikirjailija 1890–1976)

-

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy jonkin verran enemmän sekä muita psyykkisiä sairauksia että fyysisiä sairauksia kuin väestöllä keskimäärin.

Terveysongelmiin on monia eri syitä. Sairauden oireiden vuoksi terveellisten ja tasapainoisten elämäntapojen ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Seurauksena voi olla epäterveellisiä tottumuksia kuten alkoholin ja huumeiden käyttöä tai tupakointia. Myös hoitojen haittavaikutukset voivat vaikuttaa terveyteen. Oppaan tarkoituksena ei ole saarnata terveellisistä elintavoista. Jokainen osaa itse päättää, minkä verran kannattaa liikkua ja mitä tulee syödä. Haluamme kuitenkin nostaa esiin joitakin sairauteen ja yleiseen terveyteesi liittyviä seikkoja.
Niihin kuuluvat:

Ruokavalio
Terveellinen ruokavalio on tavoittelemisen arvoinen asia riippumatta siitä, onko sinulla kaksisuuntainen mielialahäiriö vai ei. Jotkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomuodoista voivat altistaa lihomiselle, joten vähärasvainen, runsaasti tuoreita kasviksia, rasvaista kalaa ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio on hyväksi.

Liikunta
Liikunta auttaa painonhallinnassa ja huolehtii todennäköisesti myös henkisestä hyvinvoinnistasi. Liikunnan aikana vapautuvien hormonien uskotaan nostavan mielialaa. Liikkumisesta voi myös muodostua terveellinen tapa, ja se parantaa unen laatua.

Uni
On ehdottoman tärkeää, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä nukkuu hyvin ja sopivasti. Unen puute voi laukaista manian. Liiallinen nukkuminen voi puolestaan kertoa masennuksesta. Tässä joitakin vinkkejä, jotka auttavat sinua nukkumaan oikein:

  • Noudata tuttuja nukkumaanmenorutiineja.
  • Mene nukkumaan samaan aikaan joka ilta.
  • Herää aamuisin aina samaan aikaan.
  • Vältä teetä, kahvia sekä virvoitus- ja energiajuomia etenkin ennen nukkumaanmenoa.
  • Vältä alkoholia.
  • Harrasta liikuntaa.
  • Juo jotakin lämmintä ennen kuin menet nukkumaan.
  • Kokeile rentoutusharjoituksia. Voit käyttää apuna esimerkiksi CD-levyjä. Kokeile myös meditointia.
  • Yritä tunnistaa ja käsitellä asiat, jotka huolettavat sinua ja pitävät sinut hereillä.

Hammashygienia
Hammasongelmat ovat varsin yleisiä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla. Ongelmat voivat johtua esimerkiksi lääkkeiden aiheuttamasta suun kuivumisesta tai hammashygienian laiminlyönnistä masennusvaiheen aikana. On siis tärkeää, että kerrot lääkityksestäsi hammaslääkärillesi ja suuhygienistillesi ja noudatat heidän antamiaan ohjeita.

Alkoholi
Runsas alkoholin käyttö voi laukaista maanisen tai masennusvaiheen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja alkoholismin välillä vaikuttaa olevan yhteys, joten alkoholin käytön lopettaminen tai vähentäminen on suositeltavaa.

Tupakointi
Tupakointi ei välttämättä pahenna kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta sairauden oireet voivat saada potilaan polttamaan enemmän kuin normaalisti. Tupakoinnin lopettamista kannattaa siis ehdottomasti harkita.

Huumeet
Huumeet kuten kannabis, amfetamiini, ekstaasi ja kokaiini voivat aiheuttaa manian tai depression puhkeamisen ja vaikuttaa lääkityksen tehoon.

Samanaikaissairastavuus
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy usein muita psyykkisiä ongelmia kuten ahdistusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriöitä. Mahdollisia fyysisiä samanaikaisia sairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhassairaudet, sydänsairaudet ja diabetes. On siis tärkeää, että tarkkailet terveyttäsi ja otat määrätyt lääkkeet.

Sosiaalinen stigma ja eristäytyminen
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy paljon epätietoisuutta ja ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa niin potilaaseen kuin läheisiinkin. Tämä voi tehdä sairauden kanssa elämisestä entistä hankalampaa ja johtaa eristäytymiseen ja erakoitumiseen. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä paremmin voit taistella ennakkoluuloja vastaan.

Jos terveytesi mietityttää sinua, keskustele asiasta hoitoryhmäsi kanssa.